Foam Roller pitää kovemmankin matkailijan paikat kunnossa

Kuten varmasti tiedät, niin matkailu vaatii monesti tuntien istumista erilaisissa kulkuneuvoissa. Siinä samalla tulee nukuttua melko huonoissa asennoista ja väistämättäkin siinä menee paikat jumiin. Olenkin löytänyt itselleni oivat avun tähän ongelmaan ja sen avun nimi on foam roller. Kyseessä on pienhkö putkirulla, jonka avulla omien lihasten hierominen onnistuu paikassa kuin paikassa. En oikeastaan tiedä miten selkäni edes pysyi hengissä ennen tämän rullan löytämistä. Itselläni on käytössä lyhyt noin 45cm foam rolleri, joka sujahtaa melko vaivattomasti omaan rinkkaani matkalle lähtiessä. Foam rolleria on olemassa myös pidempi 90cm malli, jonka avulla lihasten huolto kieltämättä onnistuu entistäkin paremmin mutta rullan koko saattaa tuottaa ongelmia matkustellessa. Itse olen pärjänyt tällä lyhyemmällä mallilla, mutta jos rinkassasi riittää tilaa, niin suosittelen ostamaan pidemmän mallin.

Foam rollerin käyttö on erittäin helppoa ja sitä voikin käyttää lähes paikassa kuin paikassa, mistä vain löytyy tasainen alusta jonka avulla rullaaminen on mahdollista. Foam roller joka tunnetaan myös nimellä pilatesrulla toimii oman painoin avulla. Eli sinun tulee ainoastaan asettua rullan päälle ja aloittaa rullailu säätelemällä hieronnan voimakkuutta oman painosi avulla. Rullan käyttö on hieman vaikeata kuvailla vain sanoin, joten lisään alpuolelle sitä havainnoitsevan videon. Lisäkis suosittelen tustustumaan www.foamrolleri.fi sivustoon, jonka avulla löytyy lähes kaikki tarvittava tieto foam rollein hankkimiseen.

Foam rollereita löytyy myös nykyään monilta kuntosaleilta, joten matkaillessa voi myös yrittää etsiä sellaista kuntosaleilta, mikäli ei omaa rullaa omista. Voin kuitenkin varauksetta suositella oman rullan hankkimista, sillä tällä tavalla se on koko ajan mukana missä ikinä liikutkaan. Henkilökohtaisesti foam roller on auttanut minua pysymään paljon vetreämpänä ja pitkän matkan jälkeen onkin oikein mukavaa pitää pieni foam roller jumppa ja tuntea kuinka lihakset vapautuvat turhasta jännityksestä. Mielestäni pilatesrulla sopiikin ihan kakille matkaajille ja sen avut huomaat jo lyhyemmilläkin matkoilla.

Tässä olikin tämän päivän vinkki, miten tehdä matkailusta entistäkin mukavempaa omalle keholle. Itse olen viime aikoina keskitynyt erityisesti miettimään miten matkaillessa voi pitää myös hyvää huolta omasta kehosta. Mikäli sinulla on jotain vinkkejä kehonhuoltoon matkailussa, niin kommentoi niitä tähän alle.

Tallinnaan!

Tallinnassa viihtyy

Tänään lähdetään Tallinnaan

 

Aliarvostettu Tallinna

Tänään olisi aika taas lähteä seilaamaan laivalla Tallinnaan. Tallinna onkin mukava paikka vierailla säännöllisesti ja vaikkei sieltä ihan samanlaista loman tunnetta saa kuin esimerkiksi Thaimaasta tai Indonesiasta, niin kyllä Tallinnassakin saa loma fiiliksen päälle. Tallinna tunnetaan monesti vain Alkoa edullisempana vaihtoehtona ja itse kaupunki jää kokonaan tuntematta. Tämä on sääli, sillä Tallinnalla on paljon muutakin tarjottaa kuin halpa viina. Kaupunki on täynnä mielenkiintoista historiaa ja sel kaduilla tallustellessa voi lähes tulkoon tuntea keski-ajan kolkon ja eksoottisen fiiliksen. Tästä syystä suosittelenkin, että moni tutustuisi Tallinnaan paljon läpikotoisemmin kuin mitä meillä monella on tapana. Tallinnaan pääsee edullisesti ja matkan voi varata helposti monesta eri paikasta. Itse olen viimeaikoina tykästynyt tallinnamatkat.fi sivustoon, josta löytyy tarjouksia useammalta tarjoajalta.

Tallinna lasten kanssa

Jos olet Tallinnassa lasten kanssa, ei sinulla ole syytä huoleen että aika kävisi lapsillasi pitkäksi.. Tallinnasta löytyy jos jonkinlaista tekemistä ja aktiviteettia myös lapsiperheille ja lapset yleensä viihtyvätkin mainiosti tässä hienossa kaupungissa.

Eläintarha

Lapset rakastavat eläimiä ja mikä olisikaan mieluisampaa tekemistä Tallinnassa lasten kanssa, kuin vierailu Tallinnan eläintarhaan. Paldinskin maantien varressa sijaitseva noin 400 eläinlajia käsittävä tarha on avoinna ympäri vuoden ja sieltä löytyy takuulla näkemisen arvoisia ja harvinaisiakin eläimiä joita voit lastesi kanssa ihastella. Pääsymaksu aikuisilta on noin 5 euroa ja lapsilta puolet siitä.

 

Mikroautot

Jos lapsiasi kiinnostaa mikroautoilu, voi hyvä idea olla viettää muutama tunti moottoriurheilua harrastamalla. Kuten eläintarhakin, löytyy myös mikroautorata Paldinskin maantien varrelta, osoitteesta; Paldinski Maantee 229a. Täällä lapsesi voivat kokeilla mikroautoja huomattavasti halvemmilla hinnoilla kuin mitä vastaavasta lystistä joutuu Suomessa maksamaan.

 

Lastenmuseo

Kalamajan kaupunginosassa lähellä kaupungin keskustaa ja vanhaa kaupunkia sijaitsee lastenmuseo jossa lapset voivat ihastella leluja eri vuosikymmeniltä. Vaikka museot eivät yleensä olekaan se kaikkein mieluisin paikka lapsille, viihtyvät lapset yleensä tässä museossa erinomaisesti! Museo on myös hyvin ilmastoitu, joten kesähelteilläkin se on erinomainen paikka vilvoitella samalla kun voitte ihailla lelujen historiaa.

 

Yöelämä Tallinnassa

Tallinnan yöelämää pidetään yhtenä Baltian vilkkaimmista ja Tallinnan yökerhot ja baarit ovat pullollaan juhlijoita etenkin viikonloppuisin. kesäisin löydät menoa ja vilskettä Tallinnan klubeilta myös viikkoiltoina.

Tallinnan Pubit

Vanhasta kaupungista löydät pubeja jokaiseen lähtöön ja vanha kaupunki onkin se paikka josta yö Tallinnan humussa yleensä polkaistaan käyntiin. Pubit ovat hyvin brittityylisiä ja niistä löydät erittäin mainiot valikoimat eri olutmerkkejä kohtuuhintaan.

Yökerhot

Jos pidät tanssimisesta tai sitten vain juhlimisesta ylipäänsä, Tallinnan yökerhoista löydät varmastikin sen mieluisan paikan jossa viettää iltaa pikkutunneille asti. Drinkit ja muut juomat yökerhoissa ovat hieman halvempia kuin esim. Helsingin yökerhoissa, mutta mitään erityisen halpoja ne eivät kuitenkaan ole.

Suosituimpiin yökerho/klubeihin on yleensä sisäänpääsymaksu, joka on yleensä vastaava mitä Suomessakin joutuu maksamaan. Jonoja Tallinnalaisiin yökerhoihin ei kovin paljoa ole, kiitos ripeän toiminnan narikassa.

Turvallisuus Tallinnan Yöelämässä

Vaikka vastaavia ongelmia kuin  itä esim. Riikassa on esiintyy Tallinnassa melko vähän, on sinun silti hyvä olla varuillasi. Paras tapa välttää ongelmat on aina maksaa käteisellä rahalla luottokortin sijaan sekä olla menemättä hämärämaineisiin yökerhoihin.

Kylpylässä

Rentoudutaan kylpylässä

Kylpylässä rentoutumassa

Ajatellessani kylpylää täyttyy sieraimeni turkkilaisen saunan yrttien tuoksusta, ihoni kostuu höyrystä ja tunnen kuinka vahvat karvaiset kädet käsittelevät lihaani siitä hakkelusta tehden. Hetken möyhennyksen jälkeen mielen ja kehon valtaa viileys erilaisten altaiden helliessä kehoa.

Mutta kuten kaikessa on erot Filippiineillä valtavat. Resortti voi tarkoittaa viiden tähden lomaparatiisia, tai vain auringon haalistamaa bambupöytää hoitamattomalla rannalla. Sama pätee myös kylpylään.

Suunnatessamme tiimimme ystäväni omistamaan kuumalähdekylpylään, näin mielessäni miten tulisin makaan luonnon muokkaamassa kuumassa lähteessä. Saavuttuamme kohteeseemme oli paikka kuitenkin kovin erilainen, sillä vastassa oli iso kahdesta kolmikerroksisesta rakennuksesta ja uima-altaalla koostuva kompleksi.

Alkuyllätyksestä selvittyäni, ja autiutta ihmetellessäni, sain kuulla että koko tila oli meidän, vain meidän! Caviten kuumalähdekylpylät kun ovat yksityisiä, eli vuokraaja saa käyttöönsä kaiken, privaatisti, ilman ulkopuolisten urkintaa.

Vaikka päivä oli perjantai ja kyseessä oli töihin liittyvä rentoutuminen, kävi jo hyvin aikaisin selville että luvassa olisi ulkoisesti kuin sisäisesti kosteuttava tilaisuus. Ystäväni kun alkoivat kantaa sisään olutkoreja, ja ensimmäiset huurteiset avattiin jo ennen aamu kymmentä. Vaikka juominen jatkuikin aina aamun pikkutunneille asti, ja väliin sattunut ohjelma oli altaassa rentoutumista, syömistä tai visailua ei kukaan kuitenkaan sammunut tai edes sammaltanut. Syystä tai toisesta kaikki osasivat pitää veren hupipitoisuuden sallituissa rajoissa, ilman mitään ikäviä välikohtauksia.

Vaikka talo uima-altaalla ei vastaakkaan käsitystäni kylpylästä, en voi väittää ettenkö olisi paikasta nauttinut. Lämmin vesi, kylmä olut, kiireettömyys, ja kaverit saivat viihtymään. Kaikesta kivasta ja yksityisyydestä huolimatta en kuitenkaan kokenut paikkaa omaksi, enkä usko moista vuokraavani.

Kustannus omalle yksityisyydelle ja kuumalla lähdevedellä täytetylle altaalle on noin 132€/pv.

Honk Kong

Honk Kong on loistava paikka

Unohtumaton kaupunki

Nopea pyörähdys Taikamaan Khao San Roadilla osoitti jälleen miten ennen eksoottisena ja mielenkiintoisena pitämäni kortteli soitteli sieluani riitasoinnuin. Matkani edetessä olen huomannut alkaneeni ahdistumaan paikoissa, joissa konttauskunnossa olevat länsimaalaiset meluavat sekä riehuvat.

Ennen Hong Kongiin laskeutumista lentokoneen ikkunasta heijastui eteeni yksi kauneimmista yöllisistä valomeristä, joita matkoillani olen todistanut. Kaukana alhaalla, pimeyden keskellä kajasteli kumpuilevaa maastoa, pilvenpiirtäjiä, sekä korkeiden talojen valoja. Aivan kuin lentokoneen kohteena olisi ollut Disneyn satu.

Koska Hong Kongin rajaviranomaiset eivät olleet kiinnostuneita rinkassani luuraavista Arnis kepeistä sujui passintarkastus varsin nopeasti ja vähäeleisesti. Leiman otsaanlyömisen jälkeen ahtauduimmekin Estonia Johnin kera kaksikerroksiseen kumijalkaan, jonka aromipesä kuljetti rytmiryhmämme vain noin sadanmetrin päähän hotellistamme. Tämä etukäteen varattu, ja täysin ylihintainen muutaman neliön koppi toimikin tukikohtana harharetkillemme, sekä yöllisille seikkailuillemme.

Hong Kong on korkeiden rakennusten koti. Vaikka pilvenpiirtäjiä löytyi lähinnä Kowloonin eteläkärjestä, sekä Hong Kong saarelta, ovat asuintalotkin varustettu niin monella kerroksella, että laatikkopohkeetkin valitsevat hissin hikisen rappustenkiipeämisen sijaan. Hong Kongin kaupunki ja katukuva onkin parasta mitä maa mielestäni tarjoaa, ja muutaman päivän ajan vastaantulijat joutuvatkin väistelemään taivasta tuijottavaa turistia. Kaupungin jykevistä raameista kannattaa ehdottomasti nauttia Victoria Peakilta ja Sky100 pilvenpiirtäjästä käsin, ja pimeyden laskeuduttua on suorastaan lakisääteistä nauttia yöllisestä valomerestä rannalla.

Pään yläpuolelle katoavan maiseman lisäksi ihmisten määrä kummastuttaa kulkijaa. Vaikka vilkkaita kaupunkeja on tullut vastaan, tuntui Hong Kong varsinkin viikonloppuna yhdeltä ruuhkaisimmalta kokemaltani. Koska kaupungin lämpötila saa Bangkokinkin tuntumaan viileälle, veivät kylkiedellä kulkemisen väsyttämät koukkupolvet pian väsyneitä tallaajia kohti Hong Kongin vehreitä puistoja.

Aivan kuten Singaporessa myös Honkottimen ihmiset pukeutuvat siististi, etenkin Hong Kongin saarella. Siellä olo tuntuikin lievästi sanottuna ryysyläiselle, kun ympäriltä löytyi vain kalliita merkkiliikkeitä vaatteille, koruille, kelloille ja luksustavaroille. Jopa Channelin sekä Luis Vuittonin liikkeisiin oli jonot. Valtaosa vastaantulijoistakin olikin sonnustautunut kunniaksemme pukuun tai lähes iltapuvun tasoiseen kolttuun.

Niin mielenkiintoinen kuin Hong Kong olikin en tuntenut kaipuuta rajaviranomaista halatessa. Muiden modernien merkkiliikekeskittymien tavoin paikalliset jäivät kovin etäisiksi, enkä liiallisista ihmismassoistakaan lämmennyt. Vaikka keskustan laitamilla meno olikin hyvinkin maanläheistä, jäi kielelleni kuitenkin koreileva maku, eikä halvaksi haukuttu elektroniikkakaan ollut halvempaa kuin esimerkiksi Taiwanissa. Näkemistä maa tarjoaa kuitenkin tarpeeksi ja kaupunkikuva jaksoi rasittaa niskoja koko vierailun ajan. Metropoliksi Hong Kongin yölliset kadut olivat kuitenkin yllättävän vaimeita, poisluettuna länkkäreillä täytetyt Lang Kwai Fongin, Sohon ja Wan Chain alueet, jossa veren hupipitoisuutta saa nostaa kotimaatakin kalliimmilla juomilla.

Statistiikkaa:
Päiviä: 8
Honkottimen kaduille tippui: 430€ (~54€/vrk, koska hotellikulut jaettiin puoliksi)
Koppi yötä varten: ~40€/yö
Ruoka: Kadulla alkaen 1,5€ ja ravintolassa 3,5€
Olut: Kadulla ~1,5€ (iso) ja ravintolassa alkaen 4,5€ (pieni)
Metro: ~1€

Seoul

Seoul matkailu

Seoul on vierailemisen arvoinen

Aika ajoin matkaajan sisuksiin syttyy tunne ettei kiikareiden kantamattomissa ollut kohde saisi vielä näkyä. Tällainen paranormaali kokemus kaappasi valtaansa Korean koneen lentopetroolin loppuessa Incheonin kentälle. Korean Airwaysin lepolasset olisivat pitäneet sylissään vielä useita tunteja viihdekeskuksen suoltaessa amerikkalaista hapatusta ripsien välistä takaraivoon. Harvemmin vastaan on tullut näin viihtyisiä lentoja, ja kun ottaa huomioon että lento kesti vain nelisen tuntia, oli suorastaan satumaista että turistiluokkalaista hellittiin paremmin kuin Finniairin käsivarsilla uinuvaa pukumiestä.

Selätettyäni Incheonin ja saatuani Seoulin otteeseeni saatoin todeta Taiwanin kaltaisen koreuden jatkuvan. Seoul on siisti olematta kastroidun tylsä tai ponneton. Mukava yllätys oli myöskin ettei Seoulin Korealaiset olleet Kopealaisia, ja jokunen vastaantulevakin uskaltautui sanailemaan Suomalaiseksi tietämättömän kanssa.

Miljoonakaupungiksi Seoul on mukavan väljä ja rauhallinen, ja oppittuaan lukemaan spagettiannokselta näyttävää metrokarttaa, kuljettaa metallimyyrä uteliaita varpaita ympäri kaupungin lakeuksia nopeasti ja edullisesti. Tämä onkin tarpeen, sillä kaupungin helmat leviävät niin laajalle, etteivät edes temppelien rappusilla treenatut takalistolihakset jaksa kuljettaa turismoa sen äärille.

Vaikka Seoul onkin moderni, on sen kaduille kätketty myös paljon historiaa. Muurien takaa voi löytää ruhtinaallisten asumuksia, sekä vanhuuden väsyttämiä rakennuksia jotka ovat kuin suoraan lapsuudessa nähdyistä Ninja-elokuvista. Vaikka pölyä yskivälle tarjotaan rohdoksi museoita, saa Seoulissa sen elävyys sekaisin. Kadut sykkivät kulkijoiden askelista, mainosvalojen heijastuessa neitojen värillisistä piilolinsseistä. Metrot keinuvat raskaasti juopuneiden pukumiesten tahdissa, ja opiskelijat hippaavat viimeisimpien Korea kappaleiden rytmissä.

Eräässä muutamassa muussakin Aasian maassa tullut ilmiö, tukkajumaluus, on Seoulissa ehkä korostuneempi kuin muualla. Tukkajumalat, nämä hiuksiaan sukivat turhamaiset nuoret miehet peilailevat itseään jokaisesta heijastavasta pinnasta, ja julkisten vessojen ainoa ruuhkainen paikka on peilin edusta. Välillä mieleen hiipikin kysymys löytyykö koko Korean maasta machoja miehiä laisinkaan, vai onko neitimäisyys neitojen(kin) mieleen.

Seoul oli varsin mielenkiintoinen kokemus, ja Taipein jälkeen mukava piristysruiske ennen Cebulandiaan palaamista. Seoul on hyvä esimerkki siitä ettei hyvinkäyttäytyvien kansoittama siisti ja moderni tyyssija tarvitse olla tylsä, vaan siellä voi myös elää ja iloita.

Statistiikkaa:
Päiviä: 6
Seoulin syövereihin upposi: 410€ (~68€/vrk, joten hotellikuluista putsattu käyttöraha on ~46€/vrk)
Komero kujalla: ~22€/yö (Siisti hotellihuone)
Ruoka: Alkaen 4€
Maltainen minimarketissa ~1€ (iso) ja jumputuksessa ~3€
Metro: Yleensä 0,7€

Puerto Galera

Paratiisissä

Matkalla puerto galeraan

Koska Gregoriaanisen kalenterin katkaisuvaihe meni vesirajan ulottumattomissa, ja varpaita kasteli lähinnä laseista läikkynyt juoma, päätin korjata tilanteen Aquino III:n julistettua Kiinalaisen kuukalenterin vuodenvaihteen vapaapäiväksi.

Jo hieman vapaapäivien julkistusta aiemmin oli alitajuntaani luikerrellut loru Puerto Galeran kauneudesta, syövyttäen sen seuraavaksi kohteekseni. Uudesta uhrista innostuneena lueskelinkin Lonely Planettiani kohde rantaa pohtien. Vaikka LP:n tiet johtivatkin Sabangiin vaikutti se liian menevälle vehreyttä ja luontoa kaipaavalle mielelleni, niinpä kohteeksi tulikin White Beach… ja kuinka oikeassa valintani olikaan.

White Beach, eli valkoranta vetää vertoja Boracayn kauneudelle. Sen leveä vaaleaa hiekkaa oleva linnunrata rajautuu ravintoloihin ja turkoosin siniseen mereen, jonka lempeät aallot hyväilevät siinä kellujaa. Ja kuin suojellakseen poikasiaan pahalta, päättyy ranta kummassakin päässä luonnon omaan muuriin.

Päivät White Beachilla menee meressä kelluen, rannalla tai rantakuppilassa maaten, ja sukellellen. Halutessa voi ratsastaa banaanilla tai vuokrata vesijetin. Tekemistä on tarpeeksi, ja väkeä riittävän vähän.

White Beachin yöelämää voisi sanoa sateenkaariseksi. Hobiaa, eli homo fobiaa, sairastava saattaa saada valkorannalla shokin, sillä kohde on kauneuden lisäksi kuuluisa vähemmistöjen kohtauspaikkana. Monet tarjoilijaneidosta onkin puoliksi poikia, ja samaa sukupuolta suosivat kulkevat rannalla käsikkäin.

Vaikka monet baareista paukuttavat bassonrytmiä ilmassa huitovien käsien tahtiin, lipuvat Spinal Tapin yhteentoista vääntämät volyymit pienemmille lukemille jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä.

White Beachista noin 10km päässä sijaitsee Puerto Galeran kaupunki, jolle en keksinyt muuta virkaa kuin rantojen välisenä läpikulkupisteenä toimiminen.

Sabang, saaren viihdekeskus syökseen syliin kujia ja sokkeloita. Baarit ja hotellit on viritetty niin likelle toisiaan, ettei leveämpiharteiset pääse kaatumaan edes veren hupipitoisuuden piiputtaessa punaisella. Siinä missä White Beach on enempi paikallisten suosima, ja ruoan saa jo eurolla, on Sabang turistihinnoilla hapotettu ja teräsvyön kanssa pinnan alle painujien sekä hippaavien vanhusten mieleen.

Big La Laguna Beach on nimestään huolimatta pieni, enkäpä 1/4 White Beachin pituudesta, idyllisyyden koosta kärsimättä. Koska rannan nielu ei nielaise sisäänsä muutamaa hulppeaa hotellia enempää ei se sovellu edes viikonloppu vierailua varten jonkinlaista menoa mielivälle, ellei yöjalkaa lepytetä Sabangiin vievällä venekyydillä.

Vaikka kuulin hämmästelyjä muutaman mutkan takana olevasta Tamaraw putouksesta, oli se itselleni lähinnä raksi ruutuun nähtävyys. Putouksen koko, vuolaus tai ympäristö eivät pitänyt otteessaan valokuvaushetkeä kauempaa, ja Hondan puskiessa kiemurtelevaa rantatietä haihtuivat muistot ropisevasta vesihöyryn lailla pois.

Kun pohtii White Beachia ja Sabangia niiden kauneutta vertaillen, ei voi kuin ihmetellä LP Sabangin suosittelua. Leveän valkoisen rannan sijaan Sabang ei kummoista kaistaletta tarjoa, ja sekin viiru mikä baarimuurin ja meren väliin jää on lähinnä vitsi White Beachin rinnalla.

Matkalla 24/7

Matkailu on minun lifestyle

Mielessä matkailu

Kesän helteiden jäädessä sadekauden jalkoihin, ja seitsemännen kuukauden Filippiineillä vierähdettyä, on aika kääntää viritetyn ECT laitteen tehot täysille ja vapauttaa tukahtuneita tuntoja sähköshokkien avulla peilailtavaksi.

Alun uutuudenviehätys yhdessä vuorottelulla omaksutun menevän elämäntyylin kanssa jaksoivat heiluttaa rytmijalkaani useamman kuukauden ajan. Ränsistystä, paikoittain luksusta ja elävää musiikkia pursuva kaupunki sai nuottien nielijän syliinsä muutamana iltana viikossa, ja koti toimikin lähinnä läpikulkupisteenä, jossa vapaa vaihtui työhön. Viikot vierivät ulkona ollessa, uusia ihmisiä tavaten, töissä ihmetellen ja seuraavaa viikonloppua kuumeiseisti odottaen. Kaikki näkyi pinkkien lasien läpi ja jopa ruokakaupassa vierailu tuntui jännittävälle kuin salainen tehtävä.

Mutta edes elävät jukeboxit ja hullut paikalliset eivät pystyneet estämään työn tylsistävää vaikutusta ja samoissa nurkissa nuohoamista raottamasta ovea arjelle, joka ahnaana valtasikin nurkan ja vähän enemmän. Iloisten soittoruokaloiden sijaan olen huomannut viettäväni yhä useampia iltoja kotona, ulkona syömisen rinnalle on ilmestyneet tilauspitsat, ja ruokakauppakin on velvollisuus. Suunnitellessani illoille ohjelmaa huomaan usein ajattelevani olleeni paikassa jo X kertaa, ja kynnys kotioven avaamiselle on kasvanut.

Vaikka paikallaan jumittaminen onkin vienyt osan terästäni ja löytämisen ilosta, on elämäni kuitenkin tapahtumarikkaampaa ja menevämpää kuin Suomessa. Kylmyyden ja kaiken kaukana olemisen sijaan elämä alkaa täällä lähes ulko-ovelta, ja usein tavallisen perjantai-illan saa tuntumaan samalle kuin ensimmäinen lomapäivä. Jos nykyinen elämäntyylini, jota tylsät voisivat vielä villiksi kutsua, on alkanut tuntumaan arjelle, en uskalla edes ajatella miltä tuntuisi herätä takaisin Suomessa. Useanakin iltana olen pohdiskellut voiko pohjolaan enää sopeutua. Varmasti voi, mutta helppoa se ei ole.

Vaikka kuukaudet ovat vierineet ja arki on alkanut syleilemään, en tunne pysähtyneeni paikalleni, vaan koen vieläkin olevani matkamoodissa. Rikkinäisen TV:n tilalle ei ole ilmaantunut toimivaa (kohta 2 vuotta ilman TV:tä!), hyllyyn ei ole ilmaantunut kirjoja, vaatekaapin sisältö on pysynyt minimissä, eikä tietoteknisiä härpättimiäkään ole nurkkiin ilmestynyt. Aivan kuin alitajuntani tahtoisi pitää minut vapaana materiasta, ja antaa mahdollisuuden vaihtaa maisemaan puolentunnin varoitusajalla, sillä tavarani mahtuvat vieläkin yhteen matkalaukkuun.

Miettiessä syytä matkamoodilleni ottaa mitalipaikat tyytymättömyys työhöni, ja päättämättömyys mitä isona haluaisin tehdä. Asiat jotka kummittelivat mielessäni aiemminkin, jo ennen seikkailuni aloittamista.

Matkamoodi näkyy myös niin etten kotimaisen arjen tapaan ole halunnut sitoutua mihinkään. En ole aloittanut harrasteita, tai rytmittänyt elämääni velvottein. Elän vapaani vapaana, nautin extemporee päätöksistä, ja välttelen aikataulutettua ohjelmaa. Haluan olla sitoutumaton.

Koska elämäni täällä on lähempänä sitä mitä toivoin sen olevan, ja koska kurjuutta skannailevan tutkan keilassa ainoana täplänä esiintyy nykyinen työ, päätin etten halua nähdä itseäni nykyisessä tehtävässäni enää vuoden päästä. Tästä syystä salaisten kättelyiden jälkeen käynnistyi operaatio ”Kampf um freiheit”, jonka toivon hitaasti mutta epävarmasti vapauttavan minut ahdistukseni aiheuttajasta.